Sujuvan lukemisen pitäisi seurata sitä vaihetta kun on opittu kokoava lukeminen. Joillain lukeminen kuitenkin jää työlääksi ja hitaaksi. Sujuva lukutaito pitäisi olla saavutettu kolmannella luokalla, jolloin tekstien käyttö opetuksessakin lisääntyy.
Kuten oppaassakin kerrotaan: "Epäsujuva lukeminen on työlästä, jumiutuvaa, palailevaa, virheellistä kun luetaan nopeasti, monotonisen kuuloista, sekä se voi olla yhteydessä luetun ymmärtämisen ongelmiin."
Sujuvuutta voidaan kehittää mm. itsenäisen lukuharjoittelun, sekä sanojen jatkuvan uudelleen koodaamisen kautta, jolloin oppilaalle kehittyy vähitellen muistijälkiä sanoista ja sanojen osista. Eli oppaan mukaan drillaaminen on yksi keino kehittää sujuvuutta. Tutkimukset ovat tosin lähinnä tehty englannin kielestä, jolloin drillataan kokonaisia sanoja. On epävarmaa mutta mahdollista, että suomen kielessä yksikkönä toimivat tavut.
On sanomattakin selvää, miten sujumaton lukutaito vaikeuttaa oppilaan koulupolkua. Oireena sujumattomuudesta voi olla mm. lukemistilanteiden välttely sekä lukemistehtävissä ajankäytön moninkertainen määrä verrattuna ikätovereihin. Oppilaalle voikin noissa tilanteissa antaa lisäaikaa, tiivistelmiä, kuvia ja suullisia vinkkejä. Opettaja voi myös käyttää äänikirjoja, erotella vain keskeiset asiat materiaalista ja vältellä vierasperäisiä sanoja. Arvioinnin voi myös toteuttaa eri oppiaineissa yksilöllisesti.
Olennaista sujuvan lukutaidon kehittämisessä ovat lopulta toisto ja mahdollisuus käyttää aikaa kirjoitetun kielen parissa.
Yli puolet oppaasta koostuu käytännön harjoitteista ja monistepohjista. Suosittelen oppaan hankkimista alkuopetukseen ja varalle myös vanhemmille oppilaille, vaikkakin oletettavasti oppilas joka ei lue sujuvasti alkuopetuksen jälkeen tekee jo paljon yhteistyötä erityisopettajan kanssa.
- Juho R
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti